Sijoittamiseen liittyvät usein kysytyt kysymykset

Osingot - milloin tulee omistaa saadakseen, milloin voi myydä?

Osinkojen maksuaikataulu ja irtoaminen herättävät aina vilkasta keskustelua. Osittain ehkä osinkojen maksuun liittyvien useiden päivämäärien takia ja osin myös siksi, että usein aloittelevat sijoittajat luulevat löytävänsä jonkin ylimääräisen ansaintamahdollisuuden kikkaillessa myynneillä ja ostoilla osingon irtoamisen aikoihin

Osingon maksuaikataulu ilmoitetaan seuraavasti: (esim Sampo 2012)
Irtoamispäivä 13.04.2012
Täsmäytyspäivä 17.04.2012
Maksupäivä 24.04.2012

• Osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka yhtiökokouspäivän päätteeksi omistaa kyseistä osaketta. Yhtiökokouspäivä on osingon irtoamispäivää edeltävä päivä.
• Irtoamispäivä on päivä jolloin kaupankäynnin alkaessa osinko on jo irronnut osakkeesta. Irtoamispäivänä tapahtuvilla myynneillä ja ostoilla ei ole merkitystä osingon saantiin.
• Täsmäytyspäivästä ei tarvitse välittää. Yritysten osakasluettelo päivittyy 3 päivän viiveellä, eli yhtiökokouspäivänä osaketta ostanut näkyy osakasluettelossa vasta täsmäytyspäivänä.
• Maksupäivä on päivä jolloin varsinainen tilisiirto omistajille toteutetaan.

Esimerkkinä vielä samat asiat: (Sampo 2012 osingon maksu)

• Osingon saat kun ostat osaketta viimeistään yhtiökokouspäivänä, eli tässä tapauksessa 12.04.2012.
• Osingon saat tilillesi vaikka myisit osakkeet heti irtoamispäivän aamuna 13.04.2012.
• Osinko tulee tilillesi automaattisesti ja välittäjä tilittää siitä valtiolle tarvittavan veron. Osakekurssi laskee osingon irtoamisen yhteydessä yleensä vähintään osingon verran, joten pääsääntöisesti kikkailu myynneillä ja ostoilla ei anna lisätuottomahdollisuuksia.

Hajauttaminen - mitä hyötyä, mitä tarkoittaa?

Hajauttaminen on tärkeätä sanotaan kait jokaisessa sijoitusoppaassa ja usein tuon sanan kuulee eri sijoitustapahtumien esityksissäkin. Moni vannoo hajauttamisen hyötyjen nimeen, mutta jotkut kritisoivat liian suuren hajauttamisen syövän parhaimmat tuotot.

Hajauttamiseen liitetään usein vanha sanonta: älä laita kaikkia munia samaan koriin. Korin pudotessa menee kerralla kaikki munat rikki. Sijoitusmaailmassa jos kaikki rahasi on kiinni yhdessä osakkeessa niin pahimmassa tapauksessa tuo yritys menee konkurssiin ja menetät koko sijoituksesi.

Hajauttaminen tarkoittaa siis riskin pienentämistä jakamalla käytettävissä oleva sijoituspääoma eri kohteisiin. Kun salkussa on esimerkiksi viittä eri osaketta niin yksittäisen osakkeen voimakas kurssilasku ei näy niin voimakkaasti koko salkun arvossa.

Toimialahajoittaminen tarkoittaa sijoituskohteiden valintaa siten, että ne eivät ole samalta tai toisistaan voimakkaasti riippuvilta toimialoilta. Jos salkku koostuu esimerkiksi pelkästään kännykkävalmistajista ja niiden alihankkijoista niin käytännössä yksi toimialan huono uutinen laskee kaikkien salkun osakkeiden arvoa.

Toimialat myös pärjäävät eri tahtiin suhdanteiden eri vaiheissa. Tasaisesti eri toimialoista koostuva salkku antaakin hyvän suojan suhdanteiden vaihtumista vastaan.

Ajallinen hajauttaminen tarkoittaa osakeostojen jaksottamista ajallisesti. Kukaan meistä ei onnistu ostamaan osaketta sen halvimpaan hintaan (ei ainakaan toistuvasti), joten jaksottamalla ostot varmistaa ettei koko salkku ole hankittu väliaikaisen kurssihuipun aikaan.

Hajauttaminen eri sijoitusinstrumentteihin tasaa salkun volatiliteettia eli arvon vaihtelua ylös ja alas. Osakkeet tuovat lisää riskitasoa, kun taas korkorahastot ja käteinen alentavat sitä.

Hajautus syö myös tuottoja. On toki selvää, että laajasti hajautettu salkku ei tarjoa mitään äkkirikastumisia. Jos salkussa on 10 osaketta ja yksi näistä tuplaa arvonsa muiden kurssien pysyesssä ennallaan niin koko salkun arvo nousee vain 10% (olettaen sijoitusten olevan samanarvoisia). Sijoitusmaailmassa riski ja tuotto kulkevat käsi kädessä, korkeaa tuottoa tavoitellessa on hyväksyttävä korkeat riskit. Laajalla hajautuksella haetaankin useimmiten tasaista hyvää ja vakaata tuottoa markkinatilanteesta riippumatta.

eettinen sijoittaminen