ETF - sijoittajien uusi suosikki

Ensimmäinen pörssinoteerattu rahasto eli ETF tuli Yhdysvalloissa markkinoille vuonna 1993. Tällöin aloitettiin kaupankäynti S&P 500 -indeksiosuusrahastolla, joka tunnetaan sijoittajapiireissä pörssikoodinsa "SPDR" vuoksi tuttavallisemmin nimeltä Spider. Rahaston varallisuus on vuosien varrella kasvanut yli 60 miljardiin dollariin ja se on yksi maailman vaihdetuimpia arvopapereita.

Pörssinoteerattu rahasto eli ETF (Exchange Traded Fund) on rahasto, jonka osuuksilla käydään kauppaa pörssissä osakkeiden tapaan. Passiivisesti hallinnoitua ETF:ää, joka seuraa tiettyä indeksiä, kutsutaan indeksiosuusrahastoksi. ETF:ien suosio on tällä vuosituhannella kasvanut huimasti. Maailman pörsseistä niitä löytyy jo useita satoja.

Suomen ensimmäinen ETF aloitti toimintansa helmikuussa 2002, jolloin Seligson & Co Rahastoyhtiö toi yhdessä Helsingin Pörssin kanssa markkinoille OMXH25 Indeksiosuusrahaston. Ensimmäisen viiden vuoden aikana rahaston osuudenomistajien määrä nousi jo yli tuhanteen ja hallinnoitava varallisuus lähes 200 miljoonaan euroon. Osakemarkkinoiden suotuisan kehityksen ansiosta OMXH25 Indeksiosuusrahaston omistajat saivat ensimmäisen viiden vuoden aikana noin 120% tuoton sijoitukselleen.

Yleistä ETF:istä

• ETF:illä käydään pörssissä kauppaa kuten millä tahansa osakkeella ja niitä välittävät useat eri osakevälittäjät. Kaupankäyntiä varten tarvitaan arvo-osuustili.
• Kaupankäynti ETF:illä on mahdollista koko pörssipäivän ajan ja osuuden hinta määräytyy reaaliaikaisesti kuten osakemarkkinoilla.
• ETF:ien hallinnointipalkkiot ovat usein pienempiä kuin tavallisten sijoitusrahastojen. Passiivista sijoitusstrategiaa noudattavien ETF:ien hallinnointipalkkiot liikkuvat tyypillisesti 0,10 % - 0,50 % välillä. Hallinnointipalkkioiden lisäksi rahastoissa saattaa olla myös muita kustannuksia, jotka vaihtelevat muun muassa rahaston rekisteröintivaltion mukaan.
• ETF:ien ostoista ja myynneistä sijoittaja ei maksa merkintä- tai lunastuspalkkioita (koska kyseessä on arvopaperikauppa eikä rahasto-osuuksien merkintä/lunastus).
• Sijoittaja maksaa ETF-kaupoista arvopaperivälittäjälle kaupankäyntipalkkion. Ulkomaisissa ETF-kaupoissa lisäkuluja saattavat aiheuttaa myös mahdolliset valuuttakaupat, erilainen tuottojen verokohtelu, jne.
• Sijoittaja maksaa myös "spread" -kustannuksen eli osto- ja myyntihinnan välisen eron. Kannattaa käyttää ETF:iä, joiden likviditeetti on hyvä ja "spreadi" yleensä kapea.
• ETF-osuudet ovat pääsääntöisesti tuotto-osuuksia eli rahaston saamat osingot maksetaan vuosittain sijoittajille. Tuotonmaksut ovat veronalaista tuloa. Perinteisen rahaston kasvuosuuksissa osingot taas jäävät rahastoon ja veroa menee vasta luovutusvoitoista, kun osuuksia myydään.

Kenelle ETF sopii?

ETF on usein kustannustehokas tapa sijoittaa osakkeisiin. Parhaimmillaan siinä yhdistyy sijoitusrahaston sekä indeksisijoittamisen edut ja osakekaupankäynnin helppous. Pörssinoteeratun rahaston avulla sijoittaja pääsee myös hajauttamaan yksinkertaisella tavalla sijoituksiaan eksoottisemmille markkinoille. Jatkuva kaupankäynti mahdollistaa samanlaiset kaupankäyntistrategiat kuin osakkeilla, joten ETF on työkalu niin lyhytjänteiselle päiväkauppiaalle kuin pitkäjänteiselle sijoittajallekin.

ETF ei kuitenkaan ole oikea ratkaisu jokaiselle sijoittajalle. Esimerkiksi perinteiselle kuukausisäästäjälle se ei välttämättä ole edullisin vaihtoehto. Näin siksi, että sen osuuksia ostetaan arvopaperivälittäjien kautta ja siten sekä ostaessa että myytäessä menee välittäjän perimä osakekaupan palkkio. Lisäksi sijoittaja maksaa verot (ja taas välityspalkkiot) sijoittaessaan rahaston ulosjakamia tuottoja takaisin markkinoille.

Perinteiset indeksirahastot saattavat tämän takia tulla sijoittajalle kokonaisuutena tarkastellen edullisemmaksi, vaikka niiden hallinnointipalkkiot ovat yleensä hieman korkeampia. Sijoituspäätöksiä tehdessä kannattaa aina selvittää sijoituksesta aiheutuvat kokonaiskustannukset. Jokaisen sijoittajan tilanne on kuitenkin yksilöllinen, joten yleispäteviä suosituksia on tässä yhteydessä hankalaa antaa - ja kaikkiin markkinointiviesteihin kannattaa aina suhtautua kriittisesti!

Esimerkki: Seligson & Co OMXH25 Indeksiosuusrahaston toiminta

Helsingin pörssissä listatun OMXH25 Indeksiosuusrahaston avulla sijoittajan on mahdollista hajauttaa sijoituksiaan vaivattomasti 25 osakkeeseen yhdellä pörssikaupalla. Rahaston vuotuinen hallinnointipalkkio on 0,11 - 0,23 % rahaston koosta riippuen (helmikuussa 2007 n. 0,20%).

Rahaston arvo seuraa OMXH25-indeksin arvoa, koska rahasto omistaa indeksissä olevat osakkeet samassa suhteessa. Yhden rahasto-osuuden arvo on alustavasti OMXH25 -indeksin sadasosa. Mikäli OMXH25-indeksin pisteluku olisi esimerkiksi 3 000, yhden rahasto-osuuden arvo olisi € 30,00.

Jonkin verran eroa indeksiin syntyy kuitenkin rahaston hallinnointipalkkion, kaupankäynnin ja osinkokäsittelyn seurauksena. Viimeisin julkaistu tracking error eli indeksipoikkeama on 0,19 % (31.12.2006, tunnusluku lasketaan edeltävän 12 kk:n jakson arvona). Maksettujen osinkojen takia indeksiosuuden arvo kasvaa vuoden aikana hieman korkeammaksi kuin indeksipisteluvun sadasosa. Osinkokertymä maksetaan tuottona rahasto-osuuden omistajille heti kevään osinkokauden jälkeen. Tällöin yhden osuuden arvo palautetaan vastaamaan jälleen täsmällisesti OMXH25 -indeksipisteluvun sadasosaa.

OMXH 25 -indeksiosuusrahasto pyrkii myös jatkuvasti lainaamaan omistamiaan osakkeita hakeakseen lisätuottoa osuudenomistajilleen. Osakkeita lainaava osapuoli maksaa laina-ajalta korvauksen rahastolle, mikä vaikuttaa positiivisesti osuuden arvoon. Aikaisempina vuosina osakelainat ovat tuottaneet rahastolle n. 0,08 % p.a., eli yli kolmannes rahaston hallinnointipalkkiosta on saatu katettua näillä tuotoilla.

Lisätietoja rahastosta löytyy osoitteesta: http://www.seligson.fi/omxh25/ ja kysymyksiä voi lähettää osoitteeseen: etf@seligson.fi

Jani Holmberg, salkunhoitaja Seligson & Co
jani.holmberg@seligson.fi
1.3.2007