Keväällä 2020 koronakriisi vaikutti nopeasti talouden eri sektoreihin. Päivittäistavaramyynnissä nähtiin kasvua, mutta sen sijaan esimerkiksi erikoisliikkeet, palvelut, matkailu- ja ravintola-ala olivat pian vaikeuksissa. Esimerkiksi ravintola-alalla myynti ehti hiipua merkittävästi jo ennen kuin hallitus päätti virallisesti sulkea ravintolat. Kuluttajat eivät uskaltautuneet ravintoloihin tai erityismyymälöihin, ja olihan tämä myös hallituksen ja THL:n ohjeiden mukaista.
Kuluttajia neuvottiin välttämään kaikenlaista ylimääräistä liikkumista ja asiointia tartuntojen leviämisen estämiseksi. Erityisesti riskiryhmiin kuuluvia ohjeistettiin välttämään muuta kuin aivan pakollista ruokakaupassa käymistä sekä apteekissa asiointia. Uusi ja tuntematon virus herätti ihmisissä pelkoa. Kaupoissa saatettiin nähdä kaasunaamareihin sonnustautuneita ihmisiä ja kuluttajakäyttäytymisessä esiintyi muitakin erikoisia ilmiöitä, kuten vessapaperin hamstraamista.
Uusia liiketoimintamahdollisuuksiakin avautui. Esimerkiksi käsidesit loppuivat kaupoista alta aikayksikön, ja pian huomattiin tarvetta myös hengitysmaskien valmistamiselle. Veikkauksen sulkiessa peliautomaattinsa uusia mahdollisuuksia avautui nettikasinosivustoille, kuten NetBet. Suomalaisten siirryttyä etätöihin meikkien myynti väheni, mutta toisaalta elektroniikkaa ostettiin enemmän, kun ihmiset halusivat tehostaa omia kotitoimistojaan.
Koronavirus lähti leviämään Kiinassa, ja virus pysyttäytyikin aluksi maan sisällä. Vaikka virus herätti levottomuutta, sen leviämistä varsinaiseksi pandemiaksi ei yleisesti ottaen osattu odottaa. Tilanne muuttui radikaalisti, kun virus levisi nopeasti Kiinan ulkopuolelle helmikuun 2020 lopusta lähtien. Yhtä nopeasti levisi myös ihmisten kokema pelko.
Vuoden 2019 lopussa ja vuoden 2020 alussa osakekurssit olivat vielä nousussa. Tämä nousu katkesi jo tammikuussa, mutta markkinat toipuivat varsin nopeasti. 19. helmikuuta nähtiin jopa kaikkien aikojen korkeimmat osakekurssit. Tämän jälkeen koettiinkin sitten yksi historian kaikkien aikojen nopeimmista kurssilaskuista. Maaliskuun alussa Saudi-Arabia sekä Venäjä ajautuivat varsinaiseen öljysotaan. Tämän seurauksena öljyn hinta romahti.
Mikä sitten ajoi sijoitusmarkkinat tällaiseen romahdukseen? Kyse ei ollut tietenkään koronaviruksesta itsestään, vaan ihmisten peloista sekä erilaisista rajoitustoimista. Kiinassa taloudelliset vaikutukset näkyivät luonnollisestikin ensimmäisenä, mutta toisaalta he saivat taloutensa myös ensimmäisenä uudelleen käyntiin. Aluksi taas koronakriisin taloudelliset vaikutukset eivät juurikaan näkyneet esimerkiksi Yhdysvalloissa, jonka vuoro tuli myöhemmin.
Sijoitusmarkkinoiden lisäksi koronakriisi on vaikuttanut merkittävästi niin kotitalouksiin kuin yrityksiinkin. Konkurssit sekä työttömyys ovat lisäämässä talouden huonoa kierrettä.
Jo nyt tehdyillä rajoitustoimilla on ollut suuri merkitys, sillä ne eivät ole aiheuttaneet vain tuotannon ja kulutuksen lykkääntymistä, vaan ne ovat tulleet ainakin osin menetetyiksi. Epävarmuutta lisää se, että viruksen palaamisesta niin sanottuina uusina aaltoina ei ole varmuutta. Muutenkin korona-aikana on jouduttu elämään keskellä jatkuvaa epätietoisuutta.
Rajoitustoimia on päästy purkamaan eri maissa eri tahtiin, mutta pelkona on, että uusia rajoitustoimenpiteitä joudutaan vielä asettamaan, jos tilanne sitä vaatii. Useammissakin ennusteissa on esitetty, että tilanne ei pääsisi normalisoitumaan ennen toimivan rokotteen löytymistä ja tarpeeksi suuren osan väestöstä saadessa rokotteen. Vaikka useampikin rokote on testausvaiheessa, siihen että laajamittainen rokotusohjelma saataisiin toteutettua, voi kulua aikaa.
Kukaan ei vielä tiedä, koska tilanne tulee normalisoitumaan, ja palataanko tuolloinkaan samaan tilanteeseen kuin ennen koronaa. Se, miten koronatilanne tulee jatkossa vaikuttamaan talouteen, riippuu todella monista eri seikoista. Keskeisimpiä niistä ovat pandemian kesto, sen leviäminen sekä erilaisten vastatoimenpiteiden laajuus.
Selvää on kuitenkin se, että korona tulee valitettavasti hidastamaan maailmantalouden kasvua merkittävästi. Ensivaikutukset ovat viruksesta pahimmin kärsineissä maissa samaa suuruusluokkaa kuin globaalissa finanssikriisissä. Haasteita tuovat muun muassa liikkumisrajoitukset sekä työvoiman puute. Myös palvelujen kysynnän heikkeneminen on merkittävä kysymys. Ongelmaksi voi nousta myös globaalien tuotantoketjujen katkeileminen tuotantokatkosten vuoksi.
Yleinen heikko taloustilanne vaikuttaa niin yritysten tuloksiin kuin niiden työllistämismahdollisuuksiin. Työttömyyden lisääntyessä kotitalouksien ostovoima laskee, mikä vaikuttaa edelleen yritysten toimintamahdollisuuksiin.
Koronatilanteen vaikutuksiin on onneksi herätty nopeasti. Sen lisäksi, että kansalaisten terveyttä on haluttu suojella ja kuolleisuutta vähentää, on koronan vaikutukset talouteen otettu vakavasti. Raha- ja finanssipolitiikan nopeilla tukitoimilla on onnistututtu pehmentämään koronatilanteen vaikutuksia sijoitusmarkkinoihin ja talouteen yleensä.
Keskuspankit ovat ottaneet käyttöön kaikki mahdolliset hätäkeinot. Niin korkojen alentamisen, hätärahoituksen ehtojen helpottamisen kuin arvopaperiostojen voimakkaan lisäämisen. Muina keinoina on otettu käyttöön pankkien säätelyn helpottaminen sekä valtion takaukset yrityslainoille. Ajatuksena on ollut, että siltarahoituksen saatavuus auttaa yrityksiä pahimman vaiheen yli. Finanssipolitiikassa on puolestaan julkistettu tukipalveluja turvaamaan yrityksiä, terveydenhuoltoa ja kotitalouksia.
Tukitoimien oikeamuotoisuudesta ja riittävyydestä on käyty runsasta keskustelua, mutta ne ovat olleet arvokas apu koronan alkuvaiheissa. Toipumisen alkaessa painopiste siirtynee elvytykseen, jolla voidaan kasvattaa talouden kokonaiskysyntää.
25.6.2020