Rahapelaaminen on Suomessa herkkä aihe. Suomen valtion omistamalla Veikkauksella on rahapelien suhteen monopoli, mikä tarkoittaa sitä, että valtio on maassa ainoa toimitsija, joka saa toimeenpanna rahapelaamista. Tässä on sekä hyvät että huonot puolensa.
Veikkauksen liikevaihto vuonna 2017 oli huikeat 3,2 miljardia euroa, mikä kertoo siitä, kuinka suurta liiketoimintaa onnenpelit Suomessa ovat. Juha Sipilän hallitusta on kritisoitu jatkuvista leikkauksista ja aluillaan olevasta Sote-uudistuksesta, jotka itsessäänkin ilmentävät sitä, kuinka tiukalla valtion rahat ovat. Näin ollen on helppo nähdä, että Veikkauksen tuotoilla ja 1,0 miljardin euron tuloilla on osansa ja arpansa valtion menestyksen kannalta. Lotto, arvat, kolikkopelit ja lukuiset muut pelaamisen muodot ovat kaikki valtiolle valtaisa tulonlähde.
Rahaan liittyvien faktatietojen valossa ei ole ihmekään, että valtio tahtoo suojella monopoliaan. Keskivertaisen kasinopelaajan mielestä asiassa on kuitenkin menty liiallisuuksiin, sillä tavat kitkeä kansainvälisten kasinoiden pääsyä Suomeen tuntuvat monesta jopa kyseenalaisilta ja teennäisiltä. Viime aikoina on esimerkiksi uutisoitu siitä, kuinka Selviytyjät-televisiosarjasta tuttu kauppias Sampo Kaulanen on saanut Poliisihallinnolta selvityspyynnön kauppansa sivuilleen jakamista päivityksistään, jotka on tulkittu piilomainonnaksi. Suomessa ei nimittäin ole luvallista edes mainostaa kansainvälisiä kasinoita.
Miksi sitten kansainvälisten kasinoiden mainostaminen on kielletty ja minkä vuoksi niin monet suomalaiset ylipäätään haluavat pelata netissä myös Suomen valtion toimeenpanemien pelipalveluiden ulkopuolella?
Syitä rahan ulkomaalaisiin pelipalveluihin virtaamiseen on useita. Kansainvälisillä pelimarkkinoilla kilpailu käy kiivaana, sillä kotimaisen monopolin sijasta netissä pelaajien rahoista ja asiakkuudesta taistelevat useat kymmenet isot yritykset. Sekä nettikasinoita että pelejä tehtailevia ohjelmistokehittäjiä on verkossa lukematon määrä, mikä näkyy myös tarjolla olevien kolikkopelien suurena määränä, monipuolisuutena ja lisäksi siinä, että usea casino netissä pystyy tarjoamaan Veikkauksen automaattien vastaavia korkeampia palautusprosentteja. Lyhykäisyydessään voisi siis todeta, että verkossa valinnanvaraa on enemmän ja suuria voittoja saa helpommin.
Kaiken kaikkiaan on helppo ymmärtää syyt siihen, miksi Veikkaus ja valtio tahtovat vähentää rahapeleihin syydetyn suuren rahan virtaamista ulkomaille. Syyt siihen, miksi näin toimitaan, on kuitenkin perusteltu erikoisesti. Veikkaus esimerkiksi peräänkuuluttaa vastuullisuutta eli sitä, kuinka Suomen rajojen sisällä pelaavat pelaajat ovat paremmassa turvassa ja heitä suojellaan kasinopelaamisen lieveilmiöiltä, kuten peliriippuvuudelta. Samaan aikaan Veikkaus kuitenkin mainostaa pelipalveluitaan raivokkaasti – vuonna 2016 markkinointikulujen kokonaiskustannukset nousivat jopa 49,1 miljoonaan euroon.
Veikkauksen sivuilla kirjoitetaan vuoden 2016 markkinoinnista muun muassa seuraavaa: “Markkinoinnillaan Veikkaus pyrki osaltaan kanavoimaan rahapelien kysynnän laillisesti Suomessa pantaviin rahapeleihin sekä edistämään tunnistautuvaa pelaamista, mikä edistää vastuullisuutta”. Vaikka nämä kuulostavat jokseenkin jaloilta periaatteilta, täytyy muistaa, että koko ulkomaalaisten markkinoiden laittomuus on seurausta vain ja ainoastaan Suomen valtion säätämistä laeista. Esimerkiksi Ruotsissa ja useissa muissa Euroopan valtioissa pelaaminen kansainvälisillä kasinoilla on yhtä laillista kuin ulkomaalaisten tuotteiden ostaminen kansainvälisistä nettikaupoista. Toisaalta taas useissa näistä valtioista ei näe pelejä jokaisen kaupassa käyntinsä yhteydessä, minkä voisi helposti myös nähdä “vastuullisuuden edistämisenä”.
On mielenkiintoista nähdä, kuinka lainsäädäntö pelipalveluiden toteuttamisen ja markkinoinnin suhteen tulee kehittymään tulevina vuosina. Valtiolla on selkeät syyt pitää kiinni monopolistaan, mutta yhtä lailla moiset tiukat säännöt tuntuvat sivistysvaltiossa vanhakantaisilta ja kestämättömiltä. Suomalaiset ovat jo löytäneet verkossa pelaamisen ilot ja hyödyt, joten jää nähtäväksi, tullaanko sääntöjä entisestään tiukentamaan vaiko sittenkin lopulta höllentämään.
Lisää Aiheesta
28.6.2018